Täytä alla oleva lomake, niin lähetämme sinulle sähköpostitse PDF-version julkaisusta Riverside Soils Are a Significant Source of Nitrate Pollution.
Japanilaisen Nagoyan yliopiston tutkijat raportoivat, että maaperään jokien lähelle kertyvällä nitraatilla on tärkeä rooli jokiveden nitraattipitoisuuksien lisäämisessä sateiden aikana. Heidän Biogeoscience-lehdessä julkaistut löydöksensä voisivat auttaa vähentämään typpipäästöjä ja parantamaan veden laatua alajuoksun vesistöissä, kuten järvissä ja rannikkovesissä.
Nitraatit ovat tärkeitä ravinteita kasveille ja kasviplanktonille, mutta korkeat nitraattipitoisuudet joissa voivat heikentää veden laatua, johtaa rehevöitymiseen (veden liika rikastumiseen ravinteilla) ja aiheuttaa riskin eläinten ja ihmisten terveydelle. Vaikka purojen nitraattipitoisuuksien tiedetään nousevan sateiden aikana, ei ole selvää, miksi.
Nitraatin lisääntymisestä sateen aikana on kaksi pääteoriaa. Ensimmäisen teorian mukaan ilmakehän nitraatit liukenevat sadeveteen ja pääsevät suoraan puroihin. Toisen teorian mukaan sateen aikana jokea reunustavan maaperän nitraatit eli rantavyöhykkeen nitraatit pääsevät jokiveteen.
Nitraattien lähteen tutkimiseksi tarkemmin ympäristötutkimuksen professori Urumu Tsunogain johtama tutkimusryhmä yhteistyössä Aasian ilmansaasteiden tutkimuskeskuksen kanssa teki tutkimuksen, jossa analysoitiin typpi- ja happi-isotooppien koostumuksen muutoksia nitraateissa ja rankkasateiden aikana. Nitraattipitoisuudet joissa kasvavat.
Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu merkittäviä nitraattipitoisuuksien nousuja myrskyjen aikana Kaji-joen ylävirtaan virtaavassa joessa Niigatan prefektuurissa Luoteis-Japanissa. Tutkijat keräsivät vesinäytteitä Kajigawan valuma-alueelta, mukaan lukien joen ylävirtaan sijaitsevista puroista. Kolmen myrskyn aikana he käyttivät automaattisia näytteenottajia näytteiden ottamiseen valuma-alueen puroista joka tunti 24 tunnin ajan.
Tutkimusryhmä mittasi nitraattien pitoisuuden ja isotooppikoostumuksen purovedessä ja vertasi sitten tuloksia nitraattien pitoisuuteen ja isotooppikoostumukseen puron rannikkovyöhykkeen maaperässä. Tuloksena he havaitsivat, että suurin osa nitraateista on peräisin maaperästä eikä sadevedestä.
”Päätelimme, että rannikkoalueiden maaperän nitraattien huuhtoutuminen puroihin nousevien purojen ja pohjaveden pinnankorkeuden vuoksi oli tärkein syy nitraattien lisääntymiseen puroissa myrskyjen aikana”, sanoi tutkimuksen tekijä, tohtori Weitian Ding Nagoyan yliopistosta.
Tutkimusryhmä analysoi myös ilmakehän nitraatin vaikutusta nitraattivirran lisääntymiseen myrskyjen aikana. Ilman nitraattien pitoisuus jokivedessä pysyi muuttumattomana sademäärän lisääntymisestä huolimatta, mikä viittaa ilmakehän nitraattilähteiden lievään vaikutukseen.
Tutkijat havaitsivat myös, että rannikkoalueiden maaperän nitraatteja tuottavat maaperän mikrobit. ”Mikrobiperäisten nitraattien uskotaan kerääntyvän rannikkoalueiden maaperään Japanissa vain kesällä ja syksyllä”, professori Tsunogai selittää. ”Tästä näkökulmasta voimme ennustaa, että sateiden aiheuttama nitraattien lisääntyminen joessa tapahtuu vain näinä vuodenaikoina.”
Lähde: Dean W, Tsunogai W, Nakagawa F ym. Metsäpurojen nitraattilähteiden seuranta osoitti kohonneita pitoisuuksia myrskytapahtumien aikana. Biogeoscience. 2022;19(13):3247-3261. doi: 10.5194/bg-19-3247-2022
Tämä artikkeli on kopioitu seuraavasta materiaalista. Huomautus: Lähetettyjen tekstien pituutta ja sisältöä on saatettu muokata. Lisätietoja on mainitussa lähteessä.